Lapsi ja fotari

Lapsi värittelee fotarilla omia juttujaan varsin keskittyneesti - skannauksessa ja leijereissä tosin tarvitaan apua - haluaisi tehdä kokonaisen albumin itselleen iltalukemiseksi. Yritin hillitä intoa ja neuvoin varaamaan asiaan vähintään vuoden, koska on hoidettavana muitakin velvollisuuksia, niinkuin koulu ja iltikset ja kuviskerhot ja syöminen ja henkilökohtainen hygienia ja leikkiminen ja läksyt ja nukkuminen ja tamagotchi ja akvaario ja uiminen ja siivoaminen ja pyykinpesu ja ihmissuhteet ja synttärit ja tanssimatto ja mummola ja kesä ja luistelu ja pyöräily ja matkustelu ja askartelu ja pehmokaverit ja kissan ruokkiminen ja lumipallot ja jälki-istunto ja iltapala ja hampaidenpesu ja ...

(kirjoitti jukka)

Lomalla

Otin opetustöistä viikon loman vain huomatakseni, että elämä ei ole lomaa. Lapsi ei pidä maanantaista eikä kuvataidekerhosta. "Kyllä mä tykkään piirtämisestä ja maalaamisesta, mutta mä en tykkää TAITEESTA!"

Belgiasta tuli paksu ja tyylikkäästi taitettu kirja, joka kertoo koko Factor44:n historian. Mä jaksan ihailla noita Antwerpenin merirosvoja jotka menee reilusti marginaalissa. Nyt ne sanoo lopettavansa koko projektin, kun siitä tuli liian suosittu - pistävät kiinteistöt remonttiin ja aloittavat koko homman alusta uudella nimellä. Sitäpaitsi tämä taidekirja on erityisen siisti, kun siinä on raportti MVET:n Benelux-operaatiosta. Ja artikkeli Porin perf06-tapahtumasta on tasaveroisena Lontoon, Bangkokin, Geneven ja muiden suurkaupunkien vastaavien hässäköiden seassa.

Taiteilijapariskunta Kariranta-Rahkila joutui Porin vierailullaan nukkumaan vuotavalla ilmapatjalla, pahoittelemme sitä. Tampereen Telakalla järjestetty Perfo-ilta oli mennyt hyvin, vain TVO (Teollisuuden Voima Oy) ei ollut tykännyt. Kuulemani mukaan taiteilijaparkaa oli uhkailtu oikeustoimilla ja logon käyttöä viattomassa videoteoksessa oli yritetty kieltää. Saahan sitä yrittää, pelotella ulkomaisia taiteilijavieraita vaikka Siperialla. Meillä on käytössämme lakimiesnainen, joka pitää tällaisista haasteista.

Jepjep. Kotona pitäis tehdä kaikenlaista ja aika ei tunnu riittävän mihinkään.

(kirjoitti jukka)

Terveisii maailmalt

Lontoossa paistoi eilen aurinko. Verhojen raosta kuunneltuna nyt vaikuttaisi satavan. Aamiaiseksi tarjolla on Lidlin hilloja ja ruistoastia. Huoneessamme kaapin takana on myrkkysyotti, hyonteisille vai suuremmille, en osaa sanoa. Siivojattaren aamuinen intressi naytti olevan ruiskutella erilaisia hajusteita pintojen sulostuttamiseksi. Ruiskupulloja oli ainakin kolme.

Musiikkitelevisiosta huonoja videoita ja huonekavereina englannintaidottomat ranskattaret jotka taisivat aamun ensi sanoikseen valitella keskenaan kuorsaustani. Yritin kylla eilen selvittaa, etta ymmarramme.

Loysimme pienia vaihtoehtogallerioita pienen pilven. Niissa oli vakea verrattain paljon. Tatessa Carsten Hollerin liukumakiputket. Vakavasti otettavan oloisten aikuisten ilmeet heidan luisuessaan putkesta ulos ovat teoksen varsinainen anti.

Ihanaa ruokaa iltaisin, olemme syoneet kahdesti samassa arabialaisessa paikassa, viininlehtikaaryleet vain olivat niin hyvia.

Niin ja alennusmyynnissa on vaatteita jotka tulevat Suomeen ensi kesaksi.

kirjoitti Hanna

Nyt ne toi sen takaisin

Näkymättömät pikku tontut, nuo mystiset rakennusmiehet , olivat taas päivän aikana levittäneet pihamaalle sinisävyisiä pellinpalasia. Ja tuoneet keltaisen nosturin sekä hakanneet alas villiviinin seinästä. No, se näkyi lähinnä naapurille.

Kissa rääkyi äsken pihalla kuin sitä olisi puristettu pahasti jostain keskeltä. Ei sitten suvainnut huutoihini vastata. Odotan häntä palajavaksi.

Jonkin verran myös miestä.

Ylihuomenna meitsi lähtee lentoon.

Töihin mentiin vaihteeksi työkaverin autolla. Perillä hän huomasi siitä renkaan puhjenneen. Mun auto näyttää karmealta mutta toimii. Tykkään enemmän niin päin. Aamulla lapsi oli soittanut kahdeksan kertaa, ennen kuin tajusin vastata. Asia: kännykästä loppuu akku eikä sitä ehdi ladata ennen kouluun lähtöä. Rauhoittelu ei ollut helppoa, varsinkin kun todistajana läsnä huoneessa oli paniikkihäiriöinen asiakas. Tuli mieleen, että todistimmeko siinä paniikkityyppisen reagoinnin syntyä puhelimen välityksellä.


Viikonloppuna siivosimme pois Seinäjoen näyttelyn. Sitä oli paikallisesti oikein arvosteltu, mielenkiintoisen ristiriitaisesti. Lohdutukseksi tyhjään oloon posti toi tänään pinon postikortteja, jotka Kankaanpään kaupunki oli painattanut keltaisesta veistoksestani. Eivät minulta mitään kysyneet, mutta ihan hyvältä se kuva näytti, ehkä olisin millin eri tavalla rajannut.

Täytin tänään xx vuotta. Merkkipäivät, nuo ajan oksennukset tai röyhtäykset.

Kirjoitti Hanna, huomenna tai ylihuomenna ehkä kirjoittaa Jukka?

Mihin ihminen tarvitsee miestä

Lämmitysöljy loppui. Likakaivon päälle jäätyi likainen kahden kuutiometrin kasa lunta. Silmälaseista irtosi ruuvi, jota en nakkisormillani tähän mennessä koskaan ole itse saanut paikalleen. Vesimittari pitäisi lukea, syntymäpäiväkakku koristella ja tyhjät pullot viedä kauppaan. Viinakaapissa ei ole kuin ikivanhaa glögiä.


En valita.

kirjoitti Hanna

Likaista lunta ja virolaisia työmiehiä

Heti alkoi tapahtua kun ukko lähti viiden sadan kilometrin päähän töihin. Työmiehiä on ainakin kuusi eikä yksikään osaa suomea päivää-sanaa enempää. Ainakaan eivät mulle puhu.

Ei sen väliä, kunhan pistävät pellit paikalleen katolle.

Naapurikin otti kontaktia. Ei esitellyt itseään, halusi puhua isännän kanssa kivenpalasista joita voi meidän huonosta seinästä putoilla hänen autonsa katolle. Pyysin melko kalseaan sävyyn häntä pysäköimään autonsa muualle kuin välittömästi kattotyömaan alapuolelle. Handlasin ukkelin torpedoimisen hyvin - miksi sitä sen enempää pohtimaan? Niinpä..

Jumalattomasti energiaa on käytetty erään 8 -vuotissyntymäpäivien suunnitteluun. Alkaa olla ohjelmanumerot kasassa. Performed by Räävitön Äiti.

kirjoitti Hanna

Vanhat rännit

Keräsin talteen vanhat rännit eilen. Malliksi, jos vielä saisi jonkun tekemään tuollaiset vanhanmalliset, neliskanttiset, 30 -lukuisemmat kuin tilalle tulevat Ruukin tehtaan viritelmät.

kirjoitti Hanna

Kesä pöytäliinalla

Hei, hei, täällä kirjoittelee Hanna Tietokoneen valtias kissansa Boris-raaputtelijan kanssa. Boris hioo otsaansa näytön reunaan mutta myös kynsiään itse näytön pintaan. Jokin sitä nyt tuntuu ärsyttävän.

Noh, tuo kuvan outo, herkkä eläin kuoli sitten absurdeissa olosuhteissa. Ehkä toissapäivänä.

kirjoitti Hanna

Se on siinä

huomenna täytyy taas rämpiä töihin. Aamuseitsemältä kaahaan läpi pimeän maiseman Kankikseen, unenpöpperössä. Radiokin lakkaa kuulumasta jo Noormarkussa (Kankaanpää haluaa ilmeisesti eristäytyä täysin vaarallisista vieraista vaikutteista).

Vähän ehti oma persoonanikin pilkistää esiin tyyneksi taltutetun pinnan alta (ks esim. eiliset kommentit). Niinpä niin, nyt nutistetaan taas liika piikikkyys ja energisyys, niin asiakkaatkin uskaltavat tulla vastaanotolle.

Voisinpa olla kaksi ihmistä yhtaikaa.

kirjoitti Hanna

Äskeiseen oli tarkoitus

kirjoittaa, että Paul Mc Carthytn katselmus Moderna Museetissa oli vuodem tapaus. Enpäs muista mitään niin rehellistä nähneeni, en äkkiseltään kekkaa ketään johon hän viittaisi tai jota kopioisi.

kuoharia muutes viel jäljellä vaikka päissäni olenkin

kirjoitti hanna ilman idioottimaisia sulkumerkkejä joita on erinomaisen vaikea löytää tältä sekavalta näppäimistöltä

hyvvee uutta vuottae

helvetti miten vähän tuli tekstareita joissa toivottiin uutta vuotta. Ei ainuttakaan, itse asiassa. Olenko jotenkin sörssinyt sosiaaliset kuviot? Naapurit, nuo viattomat nuorison edustajat, sentään kohottelivat lasejaan kohdatessamme rakettien äärellä.

Jukan oli määrä jatkaa tästä mutta se meni tupakalle. Itse aloitin Taru sormusten herrasta -trilogian juuri kolmatta kertaa alusta, en muistanutkaan siitä mitään jotenka hyvä oli että aloitin. Viime kerrasta on kulunut kymmenisen vuotta.

No nyt se meni pissalle, Herra Aivot.

Hei, on mulla kerrottavaa: teimme siskon ja lapsen kanssa huviretken Espoon Ikeaan. Oli tarkoitus ylentää ja pyhittää matka käymällä Shirin Neshatin videoteokset Emmassa, mutta kun olimme ovilla kello 19 niin kävikin ilmi että lukittu oli tuntia aiemmin. No, mut oli eksoottista kuitenkin, ja omituisia moniosaisia ostoksia tuli tehtyä. Yllättävän monta pakettia unohtui kärryihinkin, maksettuina. semmosta.

(Kirjoitti hanna-panna)

Vuosi 2006 oli mielenkiitoinen ja tärkeä. Ilman sitä en voisi ymmärtää miksi nyt on vuosi 2007.

(kirjoitti jukka)
(sensuroi itseään kun minä olen katsomassa, kirjoitti h)
(niinpä, näytän pyllyä...)